Moni yllättyy kun kerron, etten todellakaan ole mikään leipuri. Saan aikaiseksi joko jotain kivan näköistä, joka ei maistu kovin hyvältä tai jotain hyvää, mikä ei todellakaan näytä kauniilta. Leivon silti välillä, ei se ole niin tarkkaa! Olen erikoistunut helppoihin ja nopeisiin leivonnaisiin, erityispisteitä saa siitä, jos ei tarvitse liata edes käsiään. Taikinat vaivaan yleiskoneella ja sämpylät useimmiten lusikoin suoraan pellille. Aina kun meillä on jotkut juhlat, haluan kuitenkin osoittaa kyvykkyyttäni leipurina. Mieheni tietää pysyä kaukana keittiöstä, mutta esittää joka kerta saman kysymyksen: "Miksi sun pitää aina kokeilla jotain, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?" Pääsiäiseksi halusin tehdä jonkun oikeasti helpon kakun ja visioinkin sellaista kakkua, josta voisi tehdä oman variaation myös esimerkiksi äitienpäivänä. Ja juuri sellaisen sain! Jo rahkan makua vaihtamalla kakusta tulee ihan erilainen. Mangorahkakakku 200g Kantolan kaurakeksejä 100g margariinia 500g m
Olen törmännyt kaikenlaisiin ajatuksiin, miksi ruokasuunnittelu ei sopisi elämään. On tunnustettava, että minulla oli itsellänikin monta syytä, miksi minun EI pitäisi suunnitella ruokia etukäteen. Yksi isoin syy oli, että kuvittelin suunnitelman rajoittavan elämääni. Enhän voi tietää mitä minun tekee mieli ensi keskiviikkona! Kun sitten kokkasin jälleen kerran makaronimössöä, kyse ei ollut todellakaan siitä, että juuri sitä minun olisi tehnyt mieli. Ajattele, että suunnitelma on vain runko Olen nyt suunnitellut ruokia etukäteen useamman vuoden. Tehnyt viikon ruokalistoja ja käyttänyt kiertävää ruokalistaa. Kertaakaan en ole väkisin syönyt ruokaa, jota minun ei olisi tehnyt mieli. Suunnitelma on runko ja pohja, ei kiveen hakattu laki, jota ei voisi tarvittaessa muokata. Kuuntelin sivusta erästä keskustelua päiväkodin eteisessä. Ä: "Puetaan nyt ja lähdetään kotiin syömään" L: "Mitä ruokaa meillä on?" Ä: "Jauhelihakeittoa" L: "Ei sitä! Haluan jotai