Miiala

Suutarin lapsellakaan ei aina ole kenkiä Ihan uskomatonta, että pian on elokuu! Toivottavasti elokuu on vielä lämmin, sillä kesähän vasta alkoi! Elokuu tarkoittaa kuitenkin monille arjen alkamista. Kieltämättä odotan itsekin jo rutiineja.  Huomasin kesällä muutamaan otteeseen, että suutarin lapsella ei ollut kenkiä. Lipsuin ruokasuunnittelusta ja löysin jopa välillä itseni jääkaapin edestä pähkäilemästä, mitä ihmettä me syödään! Kyllä, minäkin. Olen selvästi tottunut tässä suunnitelmallisuudessa jo liian hyvään, sillä arjen ruokasuunnitelmasta lipsuminen ei tuonut minulle stressitöntä fiilistä, päinvastoin.  Kesällä ruokaan meni myös tavallista enemmän rahaa. Vaikka reissuissa söimmekin myös eväitä, herkuttelimme sushilla ja pikaruoalla, useamman kerran. Ehkä tekin? Kävin useammin kaupassa ja ostin pienempiä ostoksia, koska reissusuunnitelmamme olivat välillä auki. Viimeksi eilen kävin ostamassa ruokatarpeita muutamaksi päiväksi. Mukaan tarttuivat voisilmäpullat paistopisteeltä JA sukl

Sinä olisit valmis aloittamaan matkan kohti helpompaa ja edullisempaa arkiruokailua, mutta muu perhe vähät välittää?  Tunnustan, että en osaa antaa vastausta tähän. Meidän lapset ovat niin pieniä, että heitä ei ole muutoksiin tarvinnut motivoida. Muistan kyllä sen ilmeen, millä mieheni minua katsoi kun ensimmäisen kerran sanoin ääneen, että nyt tämä homma muuttuu. Olen intohimoinen innostuja ja monet innostuksen puuskat kestävät vain hetken. Yleensä klo 23-00 välisen ajan. 😂 Mies katsoi minua ihmetellen ja oli jo oppinut, että pelkkä kuunteleminen usein riittää. Huomiseen mennessä tuo on jo unohtunut.  Itse tunnen kuitenkin, milloin inspiraationi on vain haihatusta ja milloin se pakottaa toimimaan. Tämä oli se jälkimmäinen puuska. Luulen, ettei mies juurikaan huomannut muutosta ensimmäisen kuukauden aikana. Hänelle riitti kun ruokaa tarjottiin ja laitettiin evääksi. Otin siis aika 100% vetovastuun tästä. Mieheni motivoitui mukaan vasta ensimmäisen kuukauden jälkeen kun kerroin, että s