Siirry pääsisältöön

Joskus olin ylpeä 16% rasvaprosentista

Oletko kiireistä perhearkea pyörittävä vanhempi? Oletko joskus luistanut omasta ruokailustasi, jonkin muun asian vuoksi? Oletko jättänyt syömättä, koska kaapissa ei ollut mitään syötävää? 

Kun saimme esikoisemme, söin pitkälti mielihalujen perusteella. Keksin kaikenlaisia perusteluja, joilla "ansaitsin" herkut ja roskaruoan liian usein. Onneksi imetin, sillä muuten homma olisi lähtenyt aivan lapasesta. En löytänyt päivistäni aikaa kokkailulle, vaikka aikaa oli varsin runsaasti. En vain saanut aikaiseksi silloin kun sitä oli. Mieheni kuuli varmasti lukemattomia kertoja töistä tullessaan, etten ollut syönyt mitään kunnollista. 

Tämä kuva muistuttaa siitä väsyneestä ja vetämättömästä olotilastani.

Joskus olin ylpeä 16% rasvaprosentista

Heittäydyn usein kaikenlaisiin projekteihin täydellä intohimolla. Vaikka ruokasuunnittelu (tässä mittakaavassa) oli minulle tuntematonta esikoiseni syntymän aikoihin, olin kuitenkin noudattanut erilaisia ruokavalioita useamman vuoden ajan. Olin laihduttanut. Olin treenannut. Olin punninnut ja laskenut. Silloin muistan laskeneeni monta pakettia kanaa ja rahkaa pitäisi kaupasta ostaa. Eräänlaista suunnittelua siis sekin. Tarkkojen ruokavalioiden noudattaminen on minulle kuitenkin liian vaarallista. Nyt tiedän, että 16% rasvaprosentissa ei ollut mitään normaalia, silloin olin ylpeä. 

Äitiyslomalla esikoisestani, tunsin itseni pitkään väsyneeksi ja voimattomaksi. Vauva nukkui hyvin ja arki oli ihan leppoista. Tiesin tarvitsevani ryhtiliikkeen syömiseni kanssa, mutta minun oli vaikea tehdä mitään suurpiirteistä muutosta. Kaipasin tavoitteita. Homma siis rullasi surulliseen tyyliinsä leivällä ja suklaapatukalla päivät, illalla sitten jotkut kunnon mätöt valtavaan nälkään. 

Myös minulle oli aina ruokaa valmiina

Aloitimme ruokasuunnittelun pienentääksemme ruokakulujamme. Onnistuimme siinä äärettömän hyvin ja lasten pidempi kotihoito mahdollistui pienentyneiden kulujen ansiosta. Mutta- täysin huomaamatta, myös oma ruokavalioni parantui. Kun ruokasuunnitelmat oli tehty, aloin preppailla ruokia ja kaapeissa oli aina sitä "jotain syötävää". Paperilla oleva ruokasuunnitelma oli helppo hahmotella monipuolisemmaksi. Enää emme hakeneet take away- ruokia päivän pakolliseksi polttoaineeksi, vaan silloin kun sitä haimme, todella nautimme siitä. Kun kokkasin kerralla enemmän, myös minulle itselleni oli aina ruokaa. Ennen kyhäsin kyllä kasaan jotain ravintoa miehelleni ja vauvalle, mutta yleensä oikaisin juuri siinä omassa ateriassani. 

Aloitin tekemällä suunnitelmat ruutuvihkoon tai vanhan kirjekuoren taakse.
Nyt olen suunnitellut kalenterin, jonka pääsen tarkemmin esittelemään alkuvuodesta 2023. 😍

Parempi äiti ja vaimo ❤️

Nykyään yksi parhaista ruokasuunnittelun hyödyistä on se, että kahden pienen lapsen perheessämme ei ole juuri koskaan nälkäkiukkuja. Aloittaessani ruokasuunnittelun, nälkäkiukut loppuivat minulta sekä mieheltäni! 🤭 Huomasin selvästi, kuinka monipuolisen kotiruoan syöminen auttoi minua jaksamaan paremmin. Olin iloisempi, pirteämpi ja touhukkaampi. En ollut tarvinnut tähän tarkkaa ruokavaliota, vaan ihan tavallista kotiruoan suunnittelua. 

Ruokasuunnittelun avulla, jaksoin siis olla parempi äiti sekä vaimo. 

Pian elämme tammikuuta, sitä dieettien ja uuden elämän ihmeaikaa. Voisiko ihan tavallinen, suunnitelmallinen arkiruokailu olla myös teille toimiva tapa, monipuolistaa arkiruokailua ja helpottaa lapsiperhearkea? 

❤ Miia

@miialafi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästimme vuodessa yli 4000€!

Mistä motivaatiota suunnitelmalliseen arkiruokailuun? Sinkkuaikoinani minä, nykyinen ruokabudjettia tarkkaileva perheenäiti, saatoin käyttää nykyisen, koko kuukauden ruokabudjetin yhteen baari-iltaan. Aamulla en todellakaan uskaltanut kurkistaa verkkopankkiin ja kuluttaminen jatkui tilaamalla krapulamätöt. Kaupasta nappasin koriini tasan sen, mitä teki mieli tai minkä esillepanossa oli parhaiten onnistuttu. Hieman ahdistaa ajatella sitä hukatun rahan ja syntyneen hävikin määrää... Olen elänyt kaikenlaisia vaiheita. Joskus punnitsin jokaisen syömäni gramman ja söin aivan överi terveellisesti, joskus taas koko päivän menu saattoi olla kananmuna,kahvia,kahvia,kahvia ja lasi viiniä. Mieheni kanssa "mitä me syötäis"- päättyi usein drive in- luukulle tai päättömään kaupassa pyörimiseen. Koska molemmilla oli jo valtava nälkä, ostettiin jotain valmista ja kaikki mahdolliset herkut päälle. Monesti mietimme, että asialle pitäisi tehdä jotain, mutta kumpikaan ei kuitenkaan tehnyt mitään

Simppelit ja edulliset arkireseptit OSA 1 - LUUKKU 1

Vihdoin se on täällä! Nimittäin joulukuu!  Olen itse ajatellut tänä vuonna panostaa kiireettömyyteen ja stressata vähemmän. Saimme vauvat loppuvuonna 2019 sekä 2020, silloin isommat jouluvalmistelut jäivät vauvakuplassa tekemättä. Viime jouluna elimme remontin keskellä, koska olin saanut nerokkaan idean remontoida miltei 100m2 kahden alle kaksivuotiaan kanssa. Tonttu-ukkojen ja pipareiden sijaan iloitsimme silloin siitä, että hanasta tuli juoksevaa vettä, eikä vauvan pyllyä tarvinnut enää pestä vettä pullosta kaataen.  Nyt meillä olisi kaikki edellytykset vetää överiksi monen vuoden edestä, mutta EN JAKSA. Aion valmistella joulua pikkuhiljaa, enkä ota stressiä siitä, vaikka jotain jäisi vallan tekemättä. Lapsille kasasin juuri "jouluikkunan" olohuoneen vitriiniin ja kuusikin on valoineen luonut tunnelmaa jo muutaman viikon. Teen mitä jaksan ja nautin niistä jutuista. Suosittelen sitä sinullekin. ❤️ Joulukalenteri arkeesi Miialan joulukalenterista, löydät jokaisesta luukusta j

Kuinka säästää ruokakuluissa - Leipä & Juusto

Aikaisemmassa postauksessa kerroin vinkkini siihen, kuinka säästän ruokakustannuksissa lihan ja hevin osalta.  Juuston ja leivän osalta, omat ostotottumukseni ovat muuttuneet huomattavasti. Löytyisikö alta myös sinulle sopivia vinkkejä?  Juusto   Kun lähdin tutkimaan omia kauppakuittejamme (joka muuten tuntui erittäin pahalta, totuus nimittäin), huomasin, että juustoon kului valtavasti rahaa. Juusto kaikissa eri muodoissaan, nosti jokaisen kuitin loppusummaa ja erilaiset juustot pomppasivat silmille kalliina yksittäisinä kuittiriveinä. Päätin kaikessa yksinkertaisuudessaan puolittaa sen summan, joka kuukausittain hupeni juustohyllylle.  Leivänpäälle joko juusto TAI leikkele. Ennen iso kimpale juustoa hupeni viikossa, joten nyt sen tuli riittää kahdeksi viikoksi. Leivänpäälle lisättiin enemmän kasviksia, eikä jokaista leipää täytetty kaikella, mitä jääkaapista löytyi. Kilo kermajuustoa maksaa nyt karkeasti 7€. Kuukaudessa säästöä siis 14€ ja vuodessa 168€.  Jokainen uuniruoka ei saanut